Minä kuluttajana

Torstai 9.11.2017 - Hanne


Ekoilu elämäntapana

aaretti_11.jpg

Heinäkuun kirjoituksessa kerroin muutamista kotitalouden helpoista ekoilutavoista ja tällä kertaa avaan enemmän omaa kulutustapaani. Pyrin olemaan tiedostava kuluttaja ja suosia lähituottajia sekä kaikessa mahdollisessa ainakin kotimaisia tuotteita, olipa kyse sitten ruuasta tai muista arjen tuotteista.

Autoton elämä toi säästöä!

Luovuimme omasta autosta kuopuksen synnyttyä. Lähinnä koska se rakkine oli aina rikki ja järkyttävän kallis korjata. Pohdimme uuden kulkupelin ostoa, mutta päädyimme kokeilemaan autottomuutta säästösyistä. Olemme asuneet viimeiset lähes 10 vuotta pääkaupunkiseudulla, missä julkinen liikenne toimii kohtuullisen hyvin eikä välimatka pysäkille tai juna-asemalle ole pitkä, työpaikat ovat sijainneet myöskin bussireitin tai junaradan varrella. Maaseudulla ja pienemmissä kaupungeissa ymmärrän autoilun enemmän kuin hyvin! Miten olemme siis pärjänneet? Melkoisen hyvin! Välillä lainaamme autoa siskoltani ja käymme kerran viikossa hänen kyydissään isossa marketissa kaupassa, muutoin kuljemme kävellen tai junalla asiamme.

Ituhippi vai lihansyöjä?

PA013668_aaretti.jpg

Kauppalistalle meillä päätyy kotimaisia kasviksia ja lihaa sekä ulkomaisia hedelmiä. Taas on jo ikävä kesää ja tuoreita herneitä ja mansikoita! Meillä olisi mahdollisuus ostaa lähituottajan lihaa, mutta hinta on vielä ollut esteenä sekä pakkasemme pieni koko, kerralla ostettava määrä on melko iso. Lihansyöntiä pitäisi kyllä meidänkin perheen rajoittaa ja olemme ottaneet tavoitteeksi syödä yhtenä päivänä viikossa kasvisruokaa. Miten se tavoite sujuu? Ei kovin hyvin. Kesällä viimeksi teimme kasvisruokaa, eikä se ollut hitti ruokakriitikoiden mielestä. Toinen vollotti koko ruokailun ajan ettei tykkää ja toinen siirteli haarukallaan ruokaa eestaas lautasellaan ja irvisteli. Ei kovin motivoivaa, mutta keräämme rohkeutta uuteen yritykseen.

Ekopyykkäri

Kosmetiikka ja kodin pesuaineet ovat nousevia ekohittejä. Voitin facebook'in arvonnassa 5 litran suuruisen ekologisen pyykinpesuainetonkan vuosi sitten ja taidan tilata uuden pönikän kun nykyinen kohta loppuu. Ero on nimittäin melkoinen markettien pesuaineisiin, pelkästään tuotelistassa on puolet vähemmän tekstiä eli valmistusaineita. Tuoksu on mieto ja pyykit ovat raikkaita ja puhtaita. Jos pyykit ovat kovin likaisia tai tunkkaisia, kaadan lisäksi soodaa pesuainelokeroon ja takuulla raikasta pyykkiä tulee koneesta ulos. Sama valmistaja tekee myös käsitiskiainetta, jota myös meillä käytetään ja tyytyväinen olen. Riittoisa purkki ja mieto luonnollinen tuoksu, aine pesee pannut puhtaaksi ja jättää talousliinat raikkaiksi. Surauttelin myös myyntiin asti ikiomat talousliinat Riepuset, tule tutustumaan!

Uusi tuttavuus luonnonkosmetiikka!

Kauppareissuilla harrastan tuotebongauksia luonnonkosmetiikkahyllyllä. Kosmetiikan valinnassa olen tyyppiä "onpa kiva purkki, otan sen". Välillä käsiin osuu hitti, välillä huti. Viimeisin löytöni taitaa olla hitti, suolasaippua! Ihoni on vaikeahoitoinen, herkkä ja kuiva sekaiho hormoniaknella ja sopivien tuotteiden löytäminen on vaikeaa, usein kiristää ja kirvelee. Suolasaippuakin toki kirvelee, koska iho on tulehtunut, mutta kuulemma kirvely tarkoittaa että se toimii ja desinfioi ihoa. Uskomatonta mutta totta, ihoni on rauhoittunut jo kahdessa päivässä eikä se tulossa ollut megafinni tullutkaan! Varovainen hurraus tälle ihmesaippualle! Poden huonoa omaatuntoa etten tilaa kosmetiikkaa kotimaisista verkkokaupoista, tässä kohtaa asioinnin helppous on vienyt voiton. Kuluttajan näkökulmasta on mielestäni vain hyvä asia, että luonnonkosmetiikkaa löytyy marketista melko runsaasti, näin ekologisemman tuotteen valinnasta tulee helpompi eikä hinta muodostu esteeksi.

Himoshoppaajan uusi elämä!

Vaatekaupat ovat kompastuskiveni. Pyrin tekemään itse mahdollisimman paljon, mutta en pysy hirmuvauhtia kasvavan esikoiseni tahdissa. Vaatevarasto tulee uusittavaksi noin kolmesti vuodessa. Välillä on pakko kääntyä ketjumyymälöiden puoleen. Sisälle astun tarkan ostoslistan kanssa, ja poistun kassi täynnä kimaltavia ihanuuksia, tarpeellisia tietenkin. Onneksi sentään sen ihanan pehmeän pörröpuseron kohdalla omatunto kirkui "mikromuovi, ajattele mikromuovia!" ja jätin puseron kauppaan. Itselle ei enää tule ostettua kovin paljoa, entiseen verrattuna. Lempikaupat jäävät helpommin kiertämättä kun lähtee lasten kanssa ostoksille, ellen sitten halua aiheuttaa noloja tilanteita kun kuopukseni kurkkii sovituskoppeihin ym kivaa. Tyytyväisenä totesin tällä viikolla tehneeni hyviä ostopäätöksiä, koska suurin osa vaatteistani ovat hankittu muutamia vuosia sitten ja käytössä siis edelleen.

Jokaisella meistä on oma näkemys ekologisuudesta ja se on hyvä juttu. Pienilläkin asioilla on suuri merkitys kun moni tekee samoin. Kirjoita sinäkin oma ekolista ja ole ylpeä omista arjen ekoteoistasi!

Avainsanat: ekologisuus, arki, kestoilu


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini